Usein kysytyt kysymykset

Dialogi tarkoittaa kunnioittavaa vuoropuhelua. Dialogi on vuorovaikutusta ja kohtaamista, joka pyrkii rakentamaan ymmärrystä itsestä, toisesta sekä maailmasta. Dialogissa voi olla eri mieltä, mutta siinä ei etsitä voittajia tai häviäjiä. Dialogissa ei myöskään etsitä voittajia ja häviäjiä, mikä erottaa sen väittelystä.

Dialogitaitoja voi harjoitella. Myös dialogitaitojen harjoittelua ohjaava kasvattaja tarvitsee itse dialogitaitoja. Dialogiseen lähestymistapaan kuuluukin, että näitä taitoja harjoitellaan yhdessä – dialogitaidot ovat kaikkien juttu!

→ Lue lisää täältä.

Katsomus tarkoittaa yksilön tai yhteisön kokonaiskäsitystä todellisuudesta, sen luonteesta ja arvosta, käsityksiä tiedosta ja tietämisen mahdollisuuksista. Katsomus ohjaa ihmisen olemassaoloa, merkityksenantoa, ajattelua ja valintoja tietoisesti sekä ei-tietoisesti. Katsomus on inklusiivinen käsite, joka kattaa alleen niin uskonnolliset, poliittiset kuin ei-uskonnolliset tavat hahmottaa maailmaa.

→ Lue lisää täältä.

Vastaus tulossa syksyn 2021 aikana.

Kun luokassa tai ryhmässä käsitellään hankalia aiheita, kannattaa aina lähteä liikkeelle arvojen, normien ja kokemusten kautta, ei oppilaiden oletetun identiteetin kautta. Älä tee lapsesta tai nuoresta oletuksia siitä, mikä hänelle mahdollisesti on tärkeää, vaan anna hänen itse kertoa, jos hän haluaa. Arvojen ja normien pohtimiseen sen sijaan pystyvät kaikki oppilaat osallistumaan riippumatta omasta taustastaan. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että katsomus- ja uskontodialogissa lapsi edustaa aina itseään, ei mitään tahoa, instituutiota tai perhettään. On lähtökohtaisesti kyseenalaista puhua vähemmistöistä tai ylipäänsä väestöryhmistä selväpiirteisenä ryhmänä, jonka oletetaan jakavan tietynlaiset arvot ja traditiot. Jokaiseen ryhmään mahtuu myös valtava määrä sisäistä moninaisuutta. Muistetaan, että myös ns. normalisoiduilla lapsilla ja nuorilla on identiteetti, jonka rakentamiseen he tarvitsevat tukea.

Jos jokin aihe aiheuttaa konflikteja ja on siksi räjähdysherkkä, on myös hyvä olla yhteydessä lasten ja nuorten vanhempiin ja kysyä, millaisia ajatuksia heillä on asiaan liittyen.

 

Vastaajina professori Martin Ubani Itä-Suomen yliopistosta sekä tutkijatohtori Saija Benjamin ja dosentti Saila Poulter Helsingin yliopistosta.

Keskusteluyhteyden synnyttäminen ja ylläpitäminen huoltajien kanssa on tärkeässä osassa pelkojen hälventämisessä. Huoltajille on tärkeää viestiä ja selventää toimintatapoja ja taustoja, jotta asianmukaiset käsitykset pääsevät juurtumaan. Perustele pedagogiset ratkaisut opetussuunnitelmaan ja varhaiskasvatussuunnitelmaan nojautuen.

Muista myös noudattaa hyvän viestinnän ja arvostavan keskustelun periaatteita.

Pidä mielessäsi seuraavat asiat, niin selviät kyllä:

  • Älä oleta vaan kysy!
  • Kuuntele, mitä toisella on sanottavaa. Mitä kokemuksia ja tunteita taustalta löytyy?
  • Hanki taustatietoa, mutta muista, että tapoja ja traditioita on lukemattomia ja ihmiset suhtautuvat niihin eri tavoin
  • Katsomukset ja kulttuurit eivät kohtaa, vaan ainutlaatuiset ihmiset
  • Haasta itsesi pohtimaan katsomuksiin liittyviä asioita: millainen on oma katsomuksesi? Kasvattajien itsereflektio ja esimerkki ovat tärkeitä kasvatuksen arjessa.
  • Keskustele huoltajien kanssa: asioiden puheeksi ottaminen huoltajien kanssa ja sitä kautta luottamuksen ja keskusteluyhteyden synnyttäminen on yksi tärkeä avain siihen, että ei mennä esimerkiksi tietämättömyyttään tiettyjen rajojen yli.
  • Asenne ratkaisee: ole rohkea ja vilpitön, sillä pärjäät pitkälle!

Moninaisuus ei erota meitä, vaan se, kuinka me suhtaudumme siihen. Kasvattaja mallintaa jatkuvasti käytöksellään, sanavalinnoillaan sekä äänensävyllään lapsille ja nuorille asenteitaan moninaisuuteen liittyen. Siksi kasvattajan itsereflektio on äärimmäisen tärkeää. Omien sokeiden pisteiden tunnistaminen edellyttää tiettyjen käsitysten ja mielikuvien purkamista sekä oman arvomaailman tunnistamista.

 

Vastaajina professori Martin Ubani Itä-Suomen yliopistosta sekä tutkijatohtori Saija Benjamin Helsingin yliopistosta.

Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimisto@kulttuurifoorumi.fi tai täytä täältä löytyvä palautelomake, niin pyrimme löytämään vastauksen kysymykseesi.