Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS lähti ilolla mukaan Mitä söin tänään -keruuseen, sillä yhdistys halusi olla tuomassa esiin suomalaisen ruokakulttuurin moninaisutta ja ruokaperintöön liittyvää juhlakulttuuria. Keruupäiväksi osui tällä kertaa nimittäin perjantaina 21.4.2023, joka oli Ramadanin päätöspäivä ja Ridvánin ensimmäinen päivä, jota bahá’ít viettävät ympäri maailmaa. Tämä oli meille siis hyvät hetki laajentaa suomalaisen kulttuuriperinnön keruuta huomioimaan myös eri katsomusperinteiden vietto Suomessa.
Yksi keruun palkituista on FOKUS ry:n Dialogikasvatuksen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Sari Hajar Sorsa
Palkintotilaisuudessa luettu ote Sarin ruokapäiväkirjasta:
” Heräsin perjantaina 21.4.2023 kuuden aikoihin herätyskellon soidessa. Oli aika nousta ja aloittaa aamutoimet töihin lähtöä varten. Aamu oli siitä erikoinen, että Ramadanpaastokuukausi oli loppunut edellisenä iltana, ja nyt sai syödä ja juoda taas normaalisti valoisaankin aikaan! Lisäksi oli juhlapäivä, iid al fitr. Kuten työaamuina yleensä, olin jo edellisenä iltana ajastanut kahvinkeittimen keittämään kahvin vähän ennen herätyskellon soittoa. Aamu-unisena oli huomattavasti helpompaa saada itsensä ylös sängystä kahvintuoksun houkuttelemana. Kahvin kaverina söin tosi tumman Reissumies – ruisleipäviipaleen kalkkuna- ja juustoleikkeellä. Kroppa selkeästi kaipasi ruista, sillä jo pari päivää aiemmin kaupassa jalat kuljettivat ruisleipähyllyn äärelle ja oli ’pakko’ ostaa Reissumies valmiiksi. Ramadanina ruisleipää harvemmin tulee syötyä, koska perinteisesti syön enemmän keitto- ja lihapohjaisia ruokia ja valmistan palanpainikkeeksi pasteijoita tai burekeita.
Tämän ramadanin päätösjuhlana päätin tehdä työpäiväni luokanopettajana normaalisti, mutta jo tai lähes aikuiset poikani olivat anoneet opinnoistaan vapaapäivän. Heille (ja toki itsellenikin) olin valmistanut Lotus Biscoff-tiramisukakun, josta oli heidän mukaansa tullut hitti Tiktokissa. Sieltä he olivat nähneet valmistusohjeenkin. Itselleni kakkua tärkeämpi oli kukkakimppu, jonka ostin itselleni juhlan kunniaksi. Vaan myönnän, ruisleivän jälkeen oli ’koemaistettava’ tiramisua, tekikö sillä mitään? Hyvää oli!
Lounaan aikaan koulussa päätin syödä oppilaitteni kanssa, sillä koulumme ruokalan lounas tuoksui koulun toiselle puolelle asti kutsuvasti. Lisäksi toivoin sen auttavan saamaan ruoansulatusta käyntiin, sillä kuukauden ajan monta tuntia päivässä paastotessa se hidastuu ja muuttunee jonkinasteiselle säästöliekille. Lounaalla oli riisiä mausteisella kanakastikkeella sekä kasviskastikkeella ja salaatista löytyi jäävuorisalaatin lisäksi herneitä ja paprikaa. Ruokajuomana oli vettä. Oi ihanaa, miten vesi voikin maistua niin hyvälle ja raikkaalle! Tätä samaa olin toistellut myös pitkin ramadania, kun oli saanut syödä iftarateriaa. Itse asiassa joka ramadan viimeisen 23 vuoden ajan ja näin ollen siitä oli tullut jo perheemme sisäinen vitsi.. Työpäivän jälkeen viestitin ystävälleni, josko nähtäisiin juhlan kunniaksi. Päätimme käydä jäätelöllä Munkkiniemessä. Koska lippakioski oli vielä kiinni, haimme jäätelöt läheisestä kaupasta. Valitsin omani uutuuksien joukosta, houkuttelevin oli Magnumin Sunlover, jossa kookoshiutaloidun valkosuklaan alla piili vaniljajäätelö mangokastikkeella. Kevätauringon lämmittäessä totesin todellakin olevani jäätelön mukaisesti ’double sunlover’, sen verran makealta se maistui auringon säteiden alla. – – ”