Kulttuuritietoinen kasvatus perustuu ajatukselle, että kaikilla lapsilla ja nuorilla sukupuolesta, sosiaaliluokasta, etnisyydestä ja kulttuurisesta taustasta huolimatta olisi yhtäläinen mahdollisuus oppia. Kulttuuritietoisuus on yksilön minäkuvaan liittyvien moninaisuuksien tunnistamista sekä herkkyyttä tarkastella vähemmistöryhmiä ja valtasuhteita. Kulttuuritietoisuus ohjaa toimimaan moninaisessa maailmassa ja auttaa paitsi tunnistamaan, myös kohtaamaan haastavia tilanteita, kuten rasismia ja vihapuhetta.

Katsomustietoisuudella tarkoitetaan elämän katsomuksellisen ulottuvuuden ymmärtämistä. Katsomustietoisuus ei ole vain uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetukseen liittyvä käsite, vaan se koskee koko kasvatusta. Se on jokaiselle kasvattajalle kuuluvaa osaamista, sillä erilaiset katsomukset ovat niin lasten ja nuorten kuin kasvatusympäristössä toimivien aikuisten arkea.

Lähde: Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus: KUPERA-tutkimus- ja arviointiraportti, Helsingin yliopisto 2021, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/330269

Oletko pohtinut, millainen olisi kulttuuri- ja katsomustietoinen tila? Jos et, nyt viimeistään kannattaa! Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry ja Rauhankasvatusinstituutti tuottivat avuksesi uuden materiaalin kasvattajille. Lataa materiaalin julisteet täältä!

Materiaalin ovat tuottaneet yhteistyössä Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry ja Rauhankasvatusinstituutti.

Vastaus tulossa pian!

Dialogisuus ja lapsen identiteetin kehittyminen – saamelaiskulttuuri formaalin kasvatuksen kentällä, saamelaisaktivisti Mihku Ilmára Mika Petra.

Mihku Ilmára Mika Petran videolla esittämät kysymykset:

• Miten voitaisiin edistää sitä, että kasvatusalalla näiden omien sokeiden kohtien huomaaminen voisi johtaa myös ymmärryksen hakemiseen ja löytämiseen?
• Miten kasvatusalalla voitaisiin purkaa auki ennakkoluuloja ja mielikuvia vähemmistöistä ja toisaalta myös saada ihmisiä näkemään, milloin he itse vahvistavat ja tukevat rasismia oppilasta kohtaan?
• Miten voitaisiin edistää sellaista ”nothing about us without us” -periaatetta ilman, että saamelainen tai muu vähemmistöön kuuluva joutuu toimimaan luokkansa opettajana?
• Miten voitaisiin purkaa kasvatustyössä syntyvää painetta vähemmistöön kuuluvan identiteettiä kohtaan ja miltä se inklusiivisuustyö voisi tulevaisuudessa näyttää?

Opettajan kommenttipuheenvuoro, opettaja Sari Sorsa.

Kysymyksiä kasvattajille pohdittavaksi

• Miten omassa koulussasi tai kasvatusyksikössäsi suhtaudutaan erilaisuuteen? Tunnistatko, että toimintaympäristö olisi kategorisoitavissa integroivaan, assimiloivaan ja olettavaan ympäristöön?
• Mitä toimintayksikössäsi tehdään inklusiivisuuden edistämiseksi? Entä mitä voitaisiin tehdä?
• Pohdi omaa toimintaasi kasvattajana ja kouluttajana. Mitkä asiat ovat sokeita pisteitä työssäsi, asioita, joista voisit oppia lisää? On tärkeää muistaa, että kukaan ei ole täydellinen, mutta voimme aina pyrkiä olemaan parempia ja oppia asioista lisää. Omien virheiden ja puutteiden myöntäminen ei ole itsessään heikkoutta, vaan kasvun hetkiä.
• Mitä Petran ja Sarin antamia asioita voisit lähteä ajamaan toimintayksikössäsi eteenpäin?
• Onko sinulla antaa vinkkejä siitä, miten inklusiivisuutta voitaisiin edistää koulutus- ja kasvatusyksiköissä?

Tämä materiaali on tuotettu monen tahon yhteistyönä.

The content of this publication is the sole responsibility of Forum for Culture and Religion FOKUS and does not necessarily reflect the position of the Anna Lindh Foundation, the European Union or the Member States.

Yleinen tieto eri kulttuureista, kielistä ja uskonnoista on hyödyllistä, mutta hedelmällisintä on arvostava kohtaaminen, dialogi ja pitkäjänteinen yhteistyö. Omien ennakkoluulojen työstäminen on tärkeää sen havaitsemiseksi, että jokainen perhe, vanhempi ja oppilas erilainen. Sen vuoksi pelkkä kieli- ja kulttuuriryhmän tietäminen ei auta, vaan on tutustuttava yksilöihin, samalla tavalla kuin muihinkin koulun oppilaisiin ja heidän huoltajiinsa. Yhteistyön on parempi perustua tietoon kuin oletuksiin ja sen vuoksi yhteinen keskustelu on tärkeää.

Lähde: Reissuvihkosta dialogiin – Ideoita kodin ja koulun yhteistyöhön

Löydät rehtorin muistilistan katsomusaineiden opetuksen sekä uskonnollisten ja niille vaihtoehtoisten tapahtumien järjestämiseen sekä tiedopohjan kodeille TÄÄLTÄ.

Opetushallitus on listannut herätteleviä kysymyksiä katsomuksiin liittyen kasvattajalle pohdittavaksi. Kysymysten avulla kasvattajia ohjataan pohtimaan katsomuksia positiivisena voimavarana kasvatuksen arjessa. Pohdi työyhteisösi näkökulmasta:

• Annanko lapselle ja nuorelle tilaa pohtia ja sanoittaa omaa katsomustaan?
• Tunnenko hyvin eri katsomuksia ja tiedostanko, mistä tietoni eri katsomuksista on peräisin?
• Huomioinko sen, miten oma katsomukseni vaikuttaa työhöni tai suhtautumiseeni muita katsomuksia kohtaan?
• Vältänkö tekemästä ennakko-oletuksia lasten ja nuorten ja heidän huoltajiensa katsomuksesta muun taustan, kuten nimen ja etnisyyden perusteella?
• Edistänkö toimintakulttuuria, jossa uskonnollinen ja katsomuksellinen moninaisuus nähdään rikkautena?

→ Lue lisää:  https://www.oph.fi/fi/kieli-katsomus-ja-kulttuuritietoisuus-katsomusaineissa