Tuki- ja taustamateriaalia kasvattajille

Kulttuuritietoinen kasvatus perustuu ajatukselle, että kaikilla lapsilla ja nuorilla sukupuolesta, sosiaaliluokasta, etnisyydestä ja kulttuurisesta taustasta huolimatta olisi yhtäläinen mahdollisuus oppia. Kulttuuritietoisuus on yksilön minäkuvaan liittyvien moninaisuuksien tunnistamista sekä herkkyyttä tarkastella vähemmistöryhmiä ja valtasuhteita. Kulttuuritietoisuus ohjaa toimimaan moninaisessa maailmassa ja auttaa paitsi tunnistamaan, myös kohtaamaan haastavia tilanteita, kuten rasismia ja vihapuhetta.

Katsomustietoisuudella tarkoitetaan elämän katsomuksellisen ulottuvuuden ymmärtämistä. Katsomustietoisuus ei ole vain uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetukseen liittyvä käsite, vaan se koskee koko kasvatusta. Se on jokaiselle kasvattajalle kuuluvaa osaamista, sillä erilaiset katsomukset ovat niin lasten ja nuorten kuin kasvatusympäristössä toimivien aikuisten arkea.

 

Lähde: Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus: KUPERA-tutkimus- ja arviointiraportti, Helsingin yliopisto 2021, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/330269

Yleinen tieto eri kulttuureista, kielistä ja uskonnoista on hyödyllistä, mutta hedelmällisintä on arvostava kohtaaminen, dialogi ja pitkäjänteinen yhteistyö. Omien ennakkoluulojen työstäminen on tärkeää sen havaitsemiseksi, että jokainen perhe, vanhempi ja oppilas erilainen. Sen vuoksi pelkkä kieli- ja kulttuuriryhmän tietäminen ei auta, vaan on tutustuttava yksilöihin, samalla tavalla kuin muihinkin koulun oppilaisiin ja heidän huoltajiinsa. Yhteistyön on parempi perustua tietoon kuin oletuksiin ja sen vuoksi yhteinen keskustelu on tärkeää.

 

Lähde: Reissuvihkosta dialogiin Ideoita kodin ja koulun yhteistyöhön

Löydät rehtorin muistilistan katsomusaineiden opetuksen sekä uskonnollisten ja niitä korvaavien tapahtumien järjestämiseen sekä tiedopohjan huoltajille TÄÄLTÄ.

Opetushallitus on listannut herätteleviä kysymyksiä katsomuksiin liittyen kasvattajalle pohdittavaksi. Kysymysten avulla kasvattajia ohjataan pohtimaan katsomuksia positiivisena voimavarana kasvatuksen arjessa. Pohdi työyhteisösi näkökulmasta:

  • Annanko lapselle ja nuorelle tilaa pohtia ja sanoittaa omaa katsomustaan?
  • Tunnenko hyvin eri katsomuksia ja tiedostanko, mistä tietoni eri katsomuksista on peräisin?
  • Huomioinko sen, miten oma katsomukseni vaikuttaa työhöni tai suhtautumiseeni muita katsomuksia kohtaan?
  • Vältänkö tekemästä ennakko-oletuksia lasten ja nuorten ja heidän huoltajiensa katsomuksesta muun taustan, kuten nimen ja etnisyyden perusteella?
  • Edistänkö toimintakulttuuria, jossa uskonnollinen ja katsomuksellinen moninaisuus nähdään rikkautena?

→ Lue lisää:  https://www.oph.fi/fi/kieli-katsomus-ja-kulttuuritietoisuus-katsomusaineissa